5/11/2014

Vain viikkoja jäljessä

Meidän pääsiäsiviikonloppu vietettiin ensimmäistä kertaa tänävuonna, minun puoleni suvun mökillä. Vieläkö tarvitsee kertoa miten mahtavat ilmat oli? Oli niin mahtavaa että olisi sinne voinut jäädä seuraavaksikin viikoksi. Kummempaa ei meidä pääsiäis pyhinä tapahtunutkaan, nautimme toistemme seurasta sekä söimme hyvin ja saunottiin. Kuvia räpsisin mm.mammani tekemästä ihanasta limejuustokakusta. Oli kyllä niin ihanaa, että vieläkin tätä muistellessa nousee rintaan lämpö ja hymy huulille. Perhe on paras <3






5/08/2014

meidän vappu

Anteeksi TAAS ja kiitos TAAS jos vielä olette tekstiä jaksaneet odottaa. Nyt aijon istua tässä niin pitkään, että saan tämän julkaistuksi. Eihän kansiossa ole kuin vasta 4 odottavaa postausta.. Toisissa kuvat valmiina ja toisissa osa tekstiä, pääsiäis postaus muunmuassa joka mitä ilmeisemmin tulee hyvin myöhässä. 
Säästyisi tätä menoa helposti ensivuoden pääsiäiseen... 

Ensinnäkin minulla on töissä mennyt hienosti ja olen nauttinut sielä olemisesta. Kaiken kukkuraksi en tunne edes syyllisyyttä, enkä mieti Milaa joka hetki. Milalla on mennyt puolestaan hienosti hoidossa, vain kerran hän on minuutin itkenyt perääni, syönyt hyvin ja mennyt aina mutisematta päiväunille. Voiko enempää toivoa!? Molempia myös tuntuu helpottavan tämä pieni paussi päivässä toisistamme, heti kotiin kun päästään neiti on yhtä hymyä, pienimmätkin temput naurattavat eikä koetella rajoja puoliakaan siitä mitä enne oli. Olen erittäin onnellinen tällä hetkellä. Tällä tavalla se normaali arki kuuluukin olla, tästä minä pidän. Täytyy myöntää, onhan tässäkin se oma pikku MUTTA. Meinaan ajankulua, joka kiihtyy päivä päivältä. Herätään kuudelta, kiiruhdan viemään Milan hoitoo, menen töihin, tulen töistä, haen Milan kotiin, syödään ja leikitään, Mila menee nukkumaan ja pienen hetken jälkeen minä myös. Tadaa taas on aamu ja kaikki alkaa uudestaan! Mihinkään ylimääräiseen ei ole aikaa, pelkästään arkiaskareiden vuoksi tuntuu tunnit loppuvan kesken. Eiköhän tämä tästä rupea kuitenkin rullaamaan. Viime viikolla minulla alkoi keskiviikkona flunssa, joka kesti tämänviikon tiistaihin asti. Mila sairastui myös perjantaihin mennessä, eli meidän vappu vietettiin kotosalla sairasten ja huonoa säätä pidellen paitsi torstai illalla saimme itsemme kuitenkin raahattua vanhemmilleni grillaamaan. Milan lempi/kauhu asia vappuna oli hänen saama vappupallo. Sitä kurkittiin ja huudeltiin äidin jalkojen takaa parin päivän ajan kunnes lähelle uskallettiin mennä yksin. Tässä meidän sekametelisoppa kuulumiset, seuraavaksi tiedossa tosiaan pääsisäisteksti jota seuraa milan oma kertomus!